Pääsykokeisiin valmistautuminen: Muistiinpanot

Heippa! Tänään on taas pääsykoepostauksen aika ja tämän kerran aiheena on muistiinpanojen tekeminen. Muistiinpanotaktiikoita on varmasti ainakin yhtä monta kuin maailmassa on ihmisiä, jotka opiskelee ja tässä postauksessa mä ajattelin esitellä ne tyylit mitä mä käytän. Näitä tekniikoita olen siis käyttänyt sekä pääsykokeisiin lukiessa että ihan varsinaisissa opinnoissakin.

Kaikilla on varmasti ne itselleen parhaiten sopivat muistiinpanotyylit, mutta välillä kannattaa myös kokeilla jotain uutta, sillä se voi osoittautuakin todella hyväksi. Tämän postauksen myötä saatat kenties tutustua johonkin uuteen muistiinpanotekniikkaan, jota sun kannattaa kokeilla!

CORNELL NOTES

Tämä muistiinpanotekniikka oli mulle ihan uusi tuttavuus, kun se meille koulussa esiteltiin vähän ennen joulua. Tässä ideana on se, että paperille on tehty valmis muistiinpanopohja, jossa on isoin tila muistiinpanoille, vasemmassa reunassa sarake avainsanoille ja alareunassa sarake tiivistelmälle. Tarkoituksena on siis ensin tehdä muistiinpanoja ihan tavalliseen tyyliin, minkä jälkeen kirjoittaa tärkeimpiä avainsanoja vasempaan sarakkeeseen. Avainsanojen ideana on, että niiden avulla voit testata omaa osaamistasi myöhemmin ennen kuin luet varsinaisia muistiinpanoja. Tiivistelmä puolestaan on tarkoitus kirjoittaa muutama päivä varsinaisten muistiinpanojen jälkeen ja siinä on ideana tiivistää muistiinpanojen tärkein sisältö muutamaan lauseeseen.

SEINÄPOSTERIT

Erityisesti pääsykokeisiin lukiessa mulla oli tapana lähes tapetoida mun kämppä seinäpostereilla, jotka oli täynnä bilsan, kemian tai fysiikan asioita. Seinäpostereihin kirjoitin aina vain kaikista tärkeimmät asiat ja ne asiat, jotka koin osaavani huonoiten. Postereita tuli sitten lueskeltua päivän aikana useampaan kertaan esimerkiksi hampaita pestessä tai ruuanlaiton lomassa.

POST-IT-LAPUT

Post-it-lappu muistiinpanotyylinä saattaa kuulostaa vähän oudolta, mutta mun mielestä nämä on just täydellisiä pienten knoppitietojen opiskeluun. Lappuja voi käyttää vähän muistipelikorttien tavoin eli kirjoittaa toiselle puolelle sanan ja toiselle sen selityksen tai yksinkertaisesti vain kirjoittamalla esimerkiksi jonkin hormonin vaikutuskohteet. Kun joutuu tiivistämään asian pieneen tilaan, se auttaa olennaisimpien asioiden hoksaamisessa ja auttaa oppimaan/muistamaan ne.

MINDMAP

Mindmap on oiva työkalu etenkin silloin, kun haluaa yhdistellä monia pieniä asioita isommaksi kokonaisuudeksi tai kerrata jonkin ison aihekokonaisuuden “alakohtia”. Mindmap ei kuulu mun lempparimuistiinpanotekniikoihin, mutta välillä se on kaikista kätevin ja parhaiten asiat kokoava keino, joten sitäkin tulee käytettyä. 

tavalliset muistiinpanot

Ihana kertoa täällä itsestään selvyyksiä, mutta mun mielestä myös ns. tavalliset muistiinpanot on niin tärkeitä, ettei niitä voi jättää mainitsematta. Tarkoitan nyt siis niitä vihkoon tai irtopapereille kirjoitettavia ranskalaisia viivoja ja superhienoja piirroksia. Normimuistiinpanoja tehdessäni mä tykkään käyttää eri värisiä papereita ja eri värisiä kyniä mikä ainakin omalla kohdallani helpottaa asioiden muistamista ja tekee muistiinpanojen lukemisesta paljon mukavampaa. Värejä kannattaa siis käyttää!

Oliko jokin näistä muistiinpanotekniikoista sulle ihan uusi? Onko sulla käytössä jokin tyyli mitä tässä ei mainittu, mutta jonka olet todennut erittäin toimivaksi? Jos on, niin kerro siitä ihmeessä mullekin! 🙂

Palataan pääsykoepostauksen merkeissä jälleen parin viikon päästä!

 

Oletko jo lukenut nämä?
Pääsykokeisiin valmistautuminen: Aikataulutus
Pääsykokeisiin valmistautuminen: Lukutaktiikat

Loading Likes...

Katsaus kevään opintoihin

Mä en ole hetkeen puhunut mun opinnoista muutamaa lausetta enempää, joten ajattelin nyt kevään loppupuoliskon olevan hyvä aika päivittää niitä kuulumisia. Kevät ja samalla ekan vuoden opinnot AMKissa alkavat tosissaan olla loppusuoralla, sillä meillä on jäljellä enää kaksi lähiviikkoa ja kurssien määräkin vähentyy koko ajan.

Tän kevään aikana meillä on alkanut hoitotyön opinnot, joita ei vielä syksyllä ollut yhtään. Hoitotyön ensimmäinen kurssi oli 10 op:n kliinisen hoitotyön kurssi, joka on työllistänyt tänä keväänä ehdottomasti eniten. Siihen kurssiin liittyvä neljän viikon harjoittelu meillä on heti syksyllä. Tällä hoitotyön ekalla kurssilla ollaan opittu ihan perusjuttuja hoitotyöstä, kuten nestehoitoa, katetrointia, syöttöletkun asettamista, potilaan pesuja ja sänkyjen petaamista. Oon tykännyt kliinisen hoitotyön kurssista paljon, sillä se on ollut tosi käytännönläheinen ja ollaan opeteltu oikeastaan kaikki asiat teorian lisäksi myös käytännössä.

Muita kevään kursseja ovat olleet ensihoitolääketiede ja elvytyksen perusteet, farmakologia ja lääkehoito, fysiologia ja anatomia, tulevaisuuden sote-palvelut ja tutkivaa kehittäminen. Kaikki näistä kursseista eivät ole olleet ihan niin mielenkiintoisia, mutta esimerkiksi ensihoitolääketieteen kurssi on ollut ihan äärettömän mielenkiintoinen, mutta samalla tosi haastava! Se kurssi koostui videoiduista lääkäriluennoista, joiden asiat meni välillä niin yli hilseen, että asian ymmärtämiseksi piti plärätä ensihoidon perusteiden kirjoja läpi hyvinkin tarkasti.

Farmakologia on osoittautunut myös ihan äärettömän mielenkiintoiseksi tieteenalaksi, mutta siinä on samalla ihan todella paljon opiskeltavaa ja opittavia asioita. Odotan jo jännityksellä (lue: kauhulla) viikon päästä olevaa farmakologian tenttiä. Lääkehoidon tunneilla päästiin pistelemään toisillemme lihaksen ja ihonsisäisiä injektioita, mikä oli jännittävää, mutta samalla ihan superhauskaa. Meidän luokalla vaan on niin hyvä yhteishenki, että noi harkkatunnit on yleensä tosi hauskoja!

Näiden ykkösvuodeksi etukäteen suunniteltujen kurssien lisäksi olen suorittanut kevään aikana patologian, patofysiologian ja kliinisen fysiologian kurssin ja suoritan parhaillaan lääketieteellisten aineiden kurssia, jonka aion suorittaa loppuun viimeistään kesällä. Olen myös ilmoittautunut haavan hoidon kesäkurssille eli ihan ilman opiskelujuttuja mun ei tarvitse kesälläkään selvitä, jee 😀

Mulle kertyy tämän ekan vuoden aikana, kesä mukaan luettuna, yhteensä 78 opintopistettä eli saan hyvin aloitettua operaation “valmistu etuajassa” jo heti ekana vuonna. Tämän hetkisen HOPSin mukaan tulen saamaan toka vuoden loppuun mennessä kokoon noin 160 noppaa, mikä tarkoittaa myös sitä, että mikäli en onnistu saamaan kesätyöpaikkaa ensihoidosta, niin pystyn tekemään sairaalan puolella sairaanhoitajana kesätöitä. 

Tältä mun kevät on siis näyttänyt. Edessä taitaa olla enää vain kolme tenttiä, kaksi melko väljää lähiviikkoa plus kesäopinnot. Kyllä tästäkin työntäyteisestä kouluvuodesta siis ilmeisesti selvitään, vaikka välillä opiskeluja ja töitä yhdistellessä hermot on ollut tiukalla. 

Miltäs sun kevät on näyttänyt ja milloin pääset aloittamaan kesäloman?

Tsekkaa myös nämä!
Opiskelukuulumisia
Alkuvuoden kuulumiset

Loading Likes...

Pääsykokeisiin valmistautuminen: Lukutaktiikat

Viimeksi tämän postaussarjan postauksessa puhuttiin aikataulutuksesta ja tällä viikolla aiheena on lukutaktiikat. Pääsykokeisiin valmistautuminen on tosi intensiivistä eikä joka päivä tai edes joka viikko tunnu siltä, että opiskelu on sairaan siistiä ja suju ongelmitta. Joinakin päivinä on helppo tarttua kirjaan ja alkaa lukemaan, mutta toisinaan taas lukeminen tuntuu ahdistavalta ja aloittaminen on todella hankalaa. 

Huonoina päivinä ei kannata ensimmäisenä olla kyseenalaistamassa omaa motivaatiotaan, sillä kaikille meille sattuu välillä niitä päiviä, kun opiskelu ei nappaa yhtään ja se on ihan normaalia. Niiden huonompien päivien varalle on kuitenkin hyvä olla takataskussa muutamia keinoja, joita kokeilla. Huonolta tuntuneesta päivästä voikin yhtäkkiä tulla erinomainen lukupäivä, kunhan vain pääsee alkuun.

Kirjoitan lukutaktiikkavinkit tähän nyt siinä järjestyksessä, missä itse niitä olen toteuttanut, kun lukemisen aloittaminen on tuntunut vaikealta. Voi olla, että sulle sopii jokin muu järjestys, joten eri taktiikoiden paikkoja kannattaa vaihdella, mikäli tuntuu, että jokin muu sopisi sulle paremmin!

1. pomodoro

Pomodoro-tekniikka on 1980-luvulla kehitetty opiskelutyyli, jossa asetetaan ajastin soimaan 20-30 minuutin välein. Tuo 20-30 minuuttia opiskellaan ilman keskeytyksiä ja sen jälkeen pidetään lyhyt tauko, jonka aikana voi esimerkiksi tsekata puhelimen. 

Mulla tämä tyyli on osoittautunut todella tehokkaaksi, sillä usein keskittymisen herpaantuessa tulee otettua kännykkä käteen ja selattua ihan mitä ikinä puhelimesta löytyykään, jottein tarvitsisi opiskella. Kun ajastan kellon soimaan 20-30 minuutin välein, tiedän, että kunhan jaksan keskittyä opiskeluun sen aikaa, saan pitää lyhyen tauon. 

Huonoina päivinä aloitan yleensä 20 minuutin pätkillä, joiden väleissä pidän noin 5 minuutin tauon. Opiskelen yleensä 3-4 20 minuutin pätkää putkeen, minkä jälkeen pidän pidemmän esimerkiksi 15 minuutin tauon. Pikkuhiljaa pääsen hyvään alkuun lukemisessa ja pystyn pidentämään ajastimen aikaa 30 minuuttiin tai jopa jättämään ajastimen kokonaan pois. Tämä siis auttaa erityisesti alkuun pääsemisessä, kun tuntuu, ettei keskittyminen tai kiinnostus mitenkään riitä opiskeluun.

Fun fact: pomodoro on suomeksi tomaatti.
2. tee tehtäviä

Jos lukeminen ei maistu, niin kannattaa kokeilla josko tehtävien tekeminen olisi helpompaa. Tehtävien tekeminen on mun mielestä hieman “kevyempää” kuin lukeminen, joten tehtäviin keskittyminen on yleensä helpompaa. 

Pääsykokeisiin valmistautuessani asetin itselleni aina aamuisin tietyn määrällisen tavoitteen tehtävien tekemiselle ja pyrin päivän aikana tekemään niin monta tehtävää. Kun paperille merkattuja tehtävänumeroita pääsi aina pikkuhiljaa viivailemaan yli, huomasi oman etenemisensä ja se kasvatti halua tehdä viimeisetkin tehtävät, vaikka muuten opiskelu tuntui hankalalta.

3. etsi vaihtoehtoja kirjalle

Asioita voi opiskella muistakin lähteistä kuin kirjoista ja niitä kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi, mikäli lukeminen tuntuu hankalalta joinakin päivinä. Internetin ihmeellinen maailma on täynnä videoita, erilaisia artikkeleita, äänitteitä jne, joita kannattaa etsiä ja käyttää oman oppimisen tukena. Vaikka jokin video ei ihan 100-prosenttisesti liittyisikään aiheeseen mitä opiskelet, saatat oppia siitä paljon hyödyllisiä asioita ja se voi parhaimmillaan saada sun mielenkiinnon heräämään ja pakottaa sut kaivamaan kirjat repun pohjalta ja aloittamaan lukemisen.

4. aseta maltillinen tavoite ja palkitse itsesi sen saavuttamisesta

Joskus on niitä päiviä kun yksinkertaisesti tuntuu siltä, ettei opiskelu onnistu, vaikka kokeilisi mitä tahansa. Silloin kannattaa ihan ensiksi antaa itselleen hetki aikaa ja katsoa vaikka jakso tai pari jotakin ohjelmaa. Sen jälkeen aseta itsellesi määrätietoisesti jokin todella maltillinen tavoite, jonka voit saavuttaa sen päivän aikana ja mieti, miten palkitset itsesi, mikäli saavutat tavoitteesi. Tavoite ja palkinto voivat olla esimerkiksi “luen tänään 15 sivua ja teen kolme tehtävää ja sen jälkeen saan käydä kavereiden kanssa kahvilla”.

Näiden neljän vinkin avulla mä olen onnistunut taltuttamaan lähes kaikki pääsykoetaipaleelleni osuneet huonot päivät. Vaikeita yleensä on aloittaminen ja keskittymisen säilyttäminen ja siihen omalla kohdallani tehokkain keino on ollut tuo pomodoro-taktiikka. Toivottavasti näistä vinkeistä on hyötyä sullekin sellaisina päivinä, kun lukeminen on vaikeaa. Kovasti tsemppiä opiskeluun!

Palataan pääsykoejuttuihin jälleen 9.4! Pysyhän kuulolla 🙂

Luitko jo nämä:
Postaussarja pääsykokeisiin valmistautumisesta
Pääsykokeisiin valmistautuminen: Aikataulutus

Loading Likes...

Jännittävien juttujen täyttämä viikko

Mun ensi viikko on paitsi tosi vauhdikas, niin se sisältää myös paljon jännittäviä juttuja. Heti huomeaamuna edessä on ensihoitolääketieteen tentti sekä perustason lähtötasotentti. Olen yrittänyt valmistautua tenttiin parhaani mukaan, mutta asiaa on niin järkyttävän paljon ettei kaikki mitenkään mahdu päähän vielä tässä vaiheessa opintoja, kun käytännön kokemusta on niin vähän.

Tiistaina harjoitellaan pistämään toisillemme lihaksensisäisiä ja ihonalaisia injektioita. En ole koskaan ollut piikkien ystävä, tai lähinnä kammoksun piikkejä, jotka pistetään muhun, toisia voin kyllä piikitellä ilman mitään ongelmia. Vaatii siis enemmän tai vähemmän itsensä psyykkaamista antautua tiistaina luokkakaverin pistettäväksi.

Keskiviikkona vuorossa on ensin aamupäivällä katetroinnin ja nenämahaletkun laiton harjoittelua ja suoraan sieltä harkkatunnilta menen pitämään ensimmäisen lukioesittelyni Oamkista. Pääsen pitämään ekan esittelyni omaan vanhaan lukiooni, mikä on yhtä aikaa tosi hauskaa ja jännää. Alkuviikon aikana pitää vähän suunnitella mitä aion opinnoistani kertoa, jotta en mene lukiolaisten eteen ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Haluan kertoa AMK-opiskelusta kiinnostavasti ja muistuttaa ettei yliopisto ole ainoa jatko-opiskeluvaihtoehto. Omana lukioaikanani meille ei nimittäin järjestetty edes yhtä AMK-esittelyä, vaan kaikki esittelyt koskivat eri yliopistoaloja.

Perjantaina on vielä edessä lääkehoidon tentti, johon pitäisi ehtiä valmistautua viikon aikana. Tammikuussa luettu lääkehoidon kirja ei nimittäin taida olla enää kovin hyvin muistissa, mutta toisaalta olen kirjan kuitenkin jo kerran lukenut, niin se varmasti helpottaa asioiden muistiinpalauttamista. Jotenkin tentit jännittävät ja stressaavatkin nykyään aiempaa enemmän, koska niistä haluaa oikeasti saada hyviä arvosanoja ja asiat haluaa muistaa pidempään kuin tentin ajan. 

Tänään päivä kului suurimmaksi osaksi serkkutytön rippijuhlissa, joista tämän postauksen kuvat ovat napsittu.

Näiden höpinöiden myötä toivotan just sulle mukavaa alkavaa viikkoa! 🙂

 

Loading Likes...

Pääsykokeisiin valmistautuminen: Aikataulutus

Kerroin viime viikolla pääsykokeisiin liittyvästä postaussarjasta, jonka tulen tämän kevään aikana julkaisemaan blogissani. Tässä ensimmäisessä postauksessa on aiheena aikataulutus, joka on todella olennainen osa pääsykokeisiin valmistautumista. En usko, että ilman minkäänlaista ajankäytön suunnitelmaa valmistautuminen voisi olla tehokasta. Oli opiskeltavia asioita vähän tai paljon, niin ajankäytön suunnittelu on kaiken A ja Ö. 

Tässä postauksessa aion kertoa muutamia tapoja, joita olen itse käyttänyt opiskelun aikataulutukseen tässä vuosien saatossa. Kaikki näistä eivät todellakaan ole osoittautuneet sopiviksi minulle, mutta koska ihmiset ovat erilaisia ja jokin minulle sopimattomista tavoista voi sopia jollekin toiselle, tulen kertomaan myös niistä. 

Käydään kuitenkin ihan aluksi läpi muutamia perusjuttuja ajankäytön/aikataulun suunnittelemisesta. Hyvin monilla ihmisillä, itseni mukaanluettuna, on tapana yliarvioida oma käytettävissä oleva aikansa. Yhdelle viikolle saatetaan aikatauluttaa niin paljon tekemistä, ettei viikossa olevat 168 tuntia riitä niihin millään, ellei sitten halua olla hereillä yötä päivää. Yöt on kuitenkin tärkeää pyhittää levolle, sillä pääsykokeisiin valmistautuminen on psyykkisesti tosi työlästä ja aivojen pitää saada levätäkin välillä. On myös tosi tärkeää malttaa ja uskaltaa jättää viikkoon muutama lepopäivä, jolloin ei opiskele. Toki jos pääsykokeisiin valmistautumisaikaa on kuukausi tai vähän yli, siinä ajassa tuskin ehtii polttamaan itseään loppuun vaikka opiskelisikin seitsemän päivää viikossa, mutta jos aletaan puhua useamman kuukauden rupeamasta, niin on todella tärkeää pitää myös vapaapäiviä!

Kuva: Pixabay

Aikataulua suunnitellessa on tärkeää ottaa huomioon opiskeluun käytettävien tuntien lisäksi kaikki muut tiedossa olevat menot, kuten työvuorot, sovitut tapaamiset, koulupäivät jne. Lisäksi kannattaa muistaa, että kahdeksan tunnin yhtäjaksoinen opiskelu ei ihan varmasti ole tehokasta, joten pitää muistaa ottaa huomioon myös ruoka- ja levähdystauot. Kun on ensiksi selvittänyt kuinka paljon opiskelulle on milläkin viikolla aikaa, seuraava vaihe on listata kaikki ne asiat, joita pääsykokeita varten pitää opiskella. Nämä vaiheet voi toki tehdä kummassa järjestyksessä haluaakaan. 

 Suunnitelmien tekemiseen on monenlaisia tyylejä ja itse olen suosinut tässä vuosien aikana milloin minkäkinlaista. Välillä olen tehnyt aikataulusuunnitelmia kalenteriin, toisinaan taas paperille ja välillä tietokoneelle. Välillä mun suunnitelmat ovat olleet sellaisia sekamelskoja ettei niistä olisi ihan taatusti saanut kukaan ulkopuolinen mitään selvää, mutta onneksi ne olivat ihan vain mua varten. Esittelen myös kuvien avulla muutamia näistä tyylikkäistä (huomaa sarkasmi) tavoistani, jotka olen tehnyt ihan vain tätä postausta varten havainnollistaakseni  😀

Kun sulla on tiedossa paljonko opiskeltavia asioita on ja paljonko aikaa sulla on niiden opiskeluun käytettävissäsi, voit aloittaa varsinaisen aikataulutuksen. Keinoja siihen on monia ja seuraavaksi käydäänkin läpi niitä.

Päiväsuunnitelma

Päiväsuunnitelmassa katsot jokaisen päivän kohdalla erikseen kuinka paljon aikaa sinulla on kyseisenä päivänä käytettävissäsi opiskeluun ja päätät mitä kyseisenä päivänä opiskelet. Tätä ei kannata tehdä joka aamu erikseen, vaan suunnitelma kannattaa tehdä reilusti etukäteen, mieluusti koko kevääksi kerralla, jotta hahmotat paremmin kokonaisuuden ja näet ehditkö opiskella kaikki asiat, jos etenet suunnitelmasi mukaan.

Itse kokeilin tätä tapaa jossain vaiheessa pääsykokeisiin opiskellessani ja totesin tämän omalla kohdallani toimimattomaksi, sillä aikatauluihin tuli aina muutoksia ja kun opiskeltavat asiat oli jaettu päiväkohtaisiin tavoitteisiin, tuntui siltä, että asioita jäi rästiin hirveästi, mikäli yhtenä päivänä tuli jokin yllättävä meno. Olen kuitenkin sitä mieltä, että joillekin tämä tyyli voi sopiakin, joten jos tämä kuulostaa sun korviin hyvältä, niin kokeile ehdottomasti!

Viikkosuunnitelma

Viikkosuunnitelmassa tarkoituksena on katsoa paljonko sinulla on aikaa opiskella tietyllä viikolla ja jakaa sen mukaan opiskeltavat asiat kyseiselle viikolle. Tämäkin kannattaa tehdä ainakin alustavana suunnitelmana koko kevääksi kerralla, jotta näet ehditkö opiskella kaikki haluamasi asiat varmasti ennen pääsykoetta. Toki esimerkiksi työvuorojen tietäminen koko kevääksi kerrallaan on usein mahdotonta, joten suunnitelmaan kannattaa jättää jouston varaa. 

Mulle henkilökohtaisesti sopivimmaksi aikataulutusmuodoksi pääsykokeisiin lukiessa osoittautui taktiikka, jossa listasin jokaiselle viikolle erikseen opiskeltavat asiat ja sitä teen oikeastaan edelleen, kun suunnittelen opiskeluideni aikataulua. Kätevimmin tämä taktiikka toteutui pääsykokeisiin lukiessa kirjoittamalla opiskeltavat asiat kalenteriaukeaman sivussa olevaan laatikkoon ja ympyröimällä kalenterista jokaisen päivän kohdalta ne ajat, jotka ovat varattu opiskelulle. Nykyään en enää ympyröi aikoja kalenterista, vaan opiskelen oikeastaan aina, kun aikaa sattuu olemaan, sillä mun päivät ja viikot on tosi täysiä, enkä halua ottaa stressiä siitä, jos en jonakin päivänä ehdikään opiskelemaan niin paljoa kuin olin suunnitellut. 

Kuukausisuunnitelma

Jos et pysty arvioimaan käytettävissä olevaa aikaasi riittävällä tarkkuudella, niin silloin paras vaihtoehto aikataulutukseen saattaa olla kuukausisuunnitelma. Kuukausisuunnitelmassa asetat itsellesi tietyt tavoitteet, jotka haluat kuukauden aikana saavuttaa ja pyrit saavuttamaan ne käytettävissä olevan aikasi puitteissa. Tämä toki sopii vain sellaisiin pääsykokeisiin, joihin valmistaudutaan pidemmän aikaa, kuten lääkis. Esimerkiksi VAKAVA- tai SOTELI-kokeisiin tämä ei oikein toimi.

Kuten jokaisen suunnitelmatavan kohdalla puhuin, aikataulun suunnitteleminen kerralla koko valmistautumisajaksi on oleellista. Se on ainoa keino, millä pystyy varmistumaan siitä, että ehtii opiskella kaikki haluamansa asiat järjestelmällisesti ennen pääsykoepäivää. Jos yrittää selvitä ilman suunnitelmaa ja ottaa joka aamu vain kirjan käteen ja alkaa lukemaan, niin uskaltaisin väittää ettei opiskelu ole niin tehokasta kuin se voisi olla.

Lopun lyhyenä yhteenvetoja siis todettako, että suunnitelmallisuus on avain tehokkaampaan opiskeluun. Jos nämä suunnitelmatyylit eivät vedonneet suhun, niin keksi oma tapasi, mutta suunnittele opiskelusi edes jollain tavalla!

Ensi kerralla (26.3) puhutaan lukutaktiikoista, joten stay tuned!

Luitko jo tämän?
Postaussarja pääsykokeisiin valmistautumisesta

Loading Likes...

Postaussarja pääsykokeisiin valmistautumisesta

Heippa ja ihan huippua keskiviikkoa! Mä puhuin vuoden vaiheen jälkeen tämän vuoden blogisuunnitelmistani ja yhtenä suunnitelmana oli toteuttaa kevään aikana pääsykokeisiin valmistautumiseen liittyvä postaussarja. Olen viimein saanut mietittyä tarkemmin mitä haluan tässä postaussarjassa nostaa esille, joten nyt on hyvä aika puhua tästä vähän enemmän.

Mulla on monen vuoden kokemus pääsykokeisiin valmistautumisesta ja olen valmistautunut näin nopeasti laskettuna ainakin kolmen eri alan pääsykokeisiin. Koen, että mulla on jaettavana paljon vinkkejä valmistautumiseen liittyen ja haluankin jakaa hyviksi toteamiani keinoja muillekin, joille niistä voisi olla hyötyä!

Postaussarjassa tulen käsittelemään muun muassa aikataulutusta, muistiinpanojen tekemistä, lukutaktiikoita, motivaatiota ja pääsykoepäivään ja -tilanteeseen valmistautumista. Mukautan postauksia mielelläni toiveiden mukaan, joten jos sulla on mielessä jokin pääsykokeisiin valmistautumiseen liittyvä aihe, josta haluaisit ehdottomasti kuulla lisää, kerro siitä kommenttiboksissa!

Postaussarjan postaukset tulevat käsittelemään pääsykokeisiin valmistautumista yleisesti eli vinkit ovat sovellettavissa kaikkien alojen pääsykokeisiin, ei pelkästään esimerkiksi lääkikseen, jonne olen itse hakenut.

Pääsykokeisiin valmistautumiseen liittyvät postaukset ilmestyvät joka toisen viikon maanantaina alkaen ensi maanantaista eli 12. päivästä ja postauksia on luvassa suunnilleen toukokuun puoleen väliin saakka. Mikäli postaustoiveita tulee useampia, niin silloin postauksia saattaa ilmestyä jopa viikoittain, mutta lähtökohtaisesti joka toinen viikko.

Tälläistä on siis luvassa muiden postauksien ohessa ensi viikosta lähtien. Toivottavasti näille postauksille löytyy kiinnostusta ja näistä on hyötyä pääsykokeisiin valmistautuville. Ensi maanantain aiheena on aikataulutus, joten stay tuned!

Loading Likes...

Miltä tuntuu, kun ei tarvikaan valmistautua pääsykokeisiin?

Mä havahduin yhtenä päivänä siihen, että nyt on ensimmäinen kevät neljään vuoteen kun mä en valmistaudu pääsykokeisiin. Kaikki neljä edellistä kevättä ovat kuluneet enemmän ja vähemmän nenä kiinni pääsykoekirjoissa. Tämäkin kevät kyllä kuluu hyvin tiiviisti nenä kiinni kirjoissa ja tietokoneen ruudussa, mutta opiskeltavat asiat ovat erejä ja paljon mielenkiintoisempia.

Mä olin melko varma, että kevään mittaan mua mietityttää usein se oliko mun päätös oikea, oliko oikein päättää olla hakematta lääkikseen. Olen asiaa muutaman kerran mielessäni pyöritellyt, mutta tullut joka kerta hyvin nopeasti siihen lopputulemaan, että päätös oli tähän hetkeen täysin oikea. Tuntuu ihan älyttömän hyvältä, kun ei tarvitse pyöritellä samoja pääsykoekirjoja viidettä vuotta putkeen, vaan saa keskittyä kokonaan muihin juttuihin. On myös tosi vapauttavaa ja helpottavaa ajatella, että tänä keväänä ei ole tiedossa hirveää toukokuu-stressiä ja kesän aikaista loputonta jännitystä, joka on aina päättynyt pettymykseen.

Opiskelu on ihan hirveän mukavaa, mutta samoja kirjoja vuodesta toiseen lukiessa siitä lähtee into ihan kokonaan. Viime keväänä annoin itsestäni varmasti 100 % pääsykokeisiin valmistautumiselle ja kevään lopulla fiilis olikin kyllä kaikkensa antanut. Tänä keväänä tiedossa on paljon mielenkiintoisia ja ennen kaikkea kokonaan uusia opiskeltavia asioita, joiden oppimista todella odotan. Opiskelumotivaatio on todella korkealla ja opiskelu on mukavaa.

Pääpointtina siis se, että en ole hetkeäkään katunut päätöstäni ja olen erittäin iloinen, että uskalsin tehdä sen ison ja vaikean päätöksen! Kovasti tsemppiä kaikille, jotka pääsykokeiden eteen ahertavat tälläkin hetkellä! 🙂

Psst! Luitko jo nämä?
Mun opiskelutaival
Päätöksiä tulevaisuuden ja opintojen suhteen

Loading Likes...