Opiskelukuulumisia

Olen muutamassa postauksessa tänä syksynä puhunut mun uusista opinnoista. Ne postaukset löydät tästä ja tästä. Edellinen opiskeluihin liittyvä postaus on syyskuun alusta ensimmäisen etäjakson alusta, joten nyt muutama lähiviikko ja etäjakso myöhemmin on hyvä paikka vähän koota ajatuksia näistä ensihoitajaopinnoista.

Syyskuinen postaus monimuoto-opiskelun aloittamisesta päättyi seuraaviin lauseisiin: “Täytyy myöntää, että tämä itsenäisen opiskelun paljous jännittää melkolailla, mutta toisaalta opiskeltavat asiat ovat ainakin tällä hetkellä niin kiinnostavia, että uskon sen helpottavan itsenäiseen opiskeluun tottumista. Ja luotan siihen, että homma alkaa rullata omalla painollaan kun tähän tottuu!” Silloin päällimmäisenä mielessä oli siis pelko tai jännitys siitä, miten totun itsenäiseen opiskeluun, jota on enemmän kuin lähiopetusta. Aiemmin olen kuitenkin suorittanut opintoja pelkästään lähiopetuksessa, joten muutos aiempiin kahteen yliopistovuoteen oli iso.

 Näin kaksi kuukautta jälkikäteen voin todeta pelon olleen aiheetonta, sillä opinnot on lähtenyt käyntiin todella hyvin! Asiaa ehkä auttoi aluksi se, että olin jalkaleikkauksen jäljiltä sairaslomalla lähes kuukauden ennen töihin menoa, joten sain keskittyä kouluhommiin sata lasissa. Nyt töihin paluun jälkeen kouluhommat on ajoittain sujuneet vähän tahmeammin, mutta kaikki on silti tullut hoidettua aina suunnittelemani aikataulun puitteissa.

Itsenäisessä opiskelussa mua on auttanut tosi paljon myös se, että isolla osalla kursseista on käytettävissä jonkinlaisia nauhoitettuja luentoja tai muita videoita, joiden avulla asioita voi opiskella. Jos kaikki asiat pitäisi opiskella pelkästään kirjoista, olisi itsenäinen opiskelu todella paljon haastavampaa.

On ollut huikeaa huomata se, että kun opiskeltavat asiat on mielenkiintoisia, niitä asioita tulee oikeasti lueskeltua ja kertailtua myös silloin kun ei välttämättä tarvitsisi. Kemiaa tai biokemiaa opiskellessani en todellakaan käyttänyt opiskeluun yhtään enempää aikaa kun oli pakko, sillä ne aiheet harvemmin kiinnosti mua näin paljoa.

Meillä on nyt tähän mennessä ollut yhteensä neljä lähiviikkoa, jotka on aina tosi intensiivisiä ja päivät saattaa venyä kahdeksasta kymmeneenkin tuntiin. Vaikka lähiviikot on raskaita, niin silti niitä odottaa aina innolla, sillä meidän porukka on ihan huippu ja lähiviikkojen aikana olevista simulaatioista ja harjoituksista saa aina uutta perspektiiviä teoriankin opiskeluun!

Aluksi mua vähän harmitti se, että tänä syksynä Oulussa alkanut ensihoitajakoulutus järjestetään monimuotototeutuksena, mutta nyt kun tähän hommaan on tottunut, niin tämä on loppujen lopuksi ihan hyvä järjestely! Itsenäisten viikkojen aikana ehtii opiskelemisen ohessa tekemään hyvin töitä ja viettämään muutenkin vähän “vapaampaa” elämää verrattuna siihen, että koulua olisi joka viikko.

Olen saanut muutamia pyyntöjä kirjoittaa postauksen ensihoitajaksi opiskelusta ja lupaan sellaisen kirjoittaa, mutta aikaisintaan joulun jälkeen, kun opintoja on takana edes se nelisen kuukautta! 

Loading Likes...

2 Replies to “Opiskelukuulumisia”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.