Rento aamu omassa kämpässä

Rennot aamut omassa kämpässä on ihania. Heräsin tänään kahdeksan jälkeen ja sain ihan rauhassa selailla somet läpi puhelimesta ja avata telkkarin. Sain ihan itse valita kanavan mitä katson ja vaihtaa kanavaa vaikka minuutin välein jos siltä tuntui. Olen asunut äitini luona siitä asti, kun toukokuussa muutin Jyväskylästä Ouluun, joten omaa rauhaa olen jo ehtinyt kaivatakin.

Rauhallisen herätyksen ja aamupalan jälkeen olen ehtinyt napsia lukuisia kuvia postauksia varten ja tehdä tämän postauksen lisäksi yhden lähipäivinä julki tulevan DIY-postauksen. Tuottelias aamu siis!

Seuraavaksi pitäisi alkaa suunnittelemaan päivän ruokaa ja valmistautumaan henkisesti illan työvuoroon. Rennon ja rauhallisen aamun jälkeen jaksaa tehdä kiireisen perjantain iltavuoronkin.

Mukavaa viikonloppua! 🙂

DSCF0754 (2)

DSCF0747 (2)

DSCF0711 (3)

nimmari

 

Loading Likes...

Miltä näyttää mun soittolista?

Olen aina sanonut olevani musiikin suhteen kaikkiruokainen. Täytyy kuitenkin myöntää, että se on ehkä vähän liioittelua, sillä en ole esimerkiksi raskaamman musiikin ystävä ja rap- sekä hiphop-genret jää myös vähemmälle kuuntelulle. Jos mun pitäisi kuvata musiikkimakuani muutamalla sanalla, niin toteaisin varmaankin tykkääväni niistä, mitä radiossa soitetaan.

Kuulun siihen harvalukuisempaan joukkoon, joka tykästyy biisien melodioihin sanoituksien sijaan. Harvemmin edes kiinnitän huomiota siihen mitä lauluissa sanotaan, vaan keskityn täysin melodioiden kuuntelemiseen. Luulen tämän johtuvan siitä, että soitin klassista pianoa viisi vuotta. Siellä soitettiin pelkästään sanoittamattomia kappaleita, joten korvani harjaantui kuuntelemaan melodioita. Nykyään olen opetellut jonkin verran myös kuuntelemaan sanoituksia, mutta silti tykästyn biiseihin harvemmin sanoitusten perusteella.

Jotta pääsisitte hieman paremmin perille mun musamausta, niin lisään tähän muutamia esimerkkejä! Tässä siis lyhyt kurkistus mun Spotifyn soittolistaan. Kertokaa toki, jos joukosta löytyy jotakin teille uusia biisejä.

nimmari

Loading Likes...

Millaista on työ kaupan kassalla?

Maanantaina töissä ollessani viereisellä kassalla perheensä kanssa asioinut noin 6-vuotias tyttö kysyi äidiltään “Äiti, ootko sä ikinä ollut töissä kaupan kassalla?”. Tytön äiti vastasi työskennelleensä joskus kaupassa, ja tytön seuraava kysymys kuului “Oliko se kivaa? Oliko kivaa vetää noita tavaroita tosta hihnan läpi? Tuo näyttää tosi kivalta”. En kuullut äidin vastausta, mutta mieleeni palasivat omat lapsuuden kuvitelmani kassamyyjän työstä.

Olin lapsena ja oikeastaan vielä teini-ikäisenäkin sitä mieltä, että kassamyyjän työ on varmasti yksi kivoimmista töistä ikinä. Se näytti jotenkin niin siistiltä ja mielenkiintoiselta, kun sai skannata ostokset lukijan läpi ja käsitellä rahaa.

Olen työskennellyt kaupassa viimeisten kahden vuoden aikana yhteensä varmaanki lähemmäs puolitoista vuotta. Kaupan kassalla työskentelyssä on sekä hyviä että huonoja puolia. Tässä postauksessa aion tuoda esille molempia. Nämä jutut on mun omia mielipiteitä, joten muut kassalla työskentelevät voivat olla näistä eri mieltä.

Aloitetaan ensin hyvistä puolista, niistä joiden takia tykkään työstäni.

Mun mielestä on mukava tavata päivän aikana kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä. Tulen hyvin toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ja tykkään auttaa muita. Kaupasta myös hyvin harvoin loppuu tekeminen kesken, mikä on munlaiselle ihmiselle hyvä juttu, koska kun olen töissä, niin en halua pyöritellä peukaloitani vaan tehdä töitä. Pidän myös siitä, että työpäivät alkavat ja loppuvat hyvin eri aikoihin ja päivien pituudet vaihtelevat. On kiva mennä välillä aamuvuoroon ja välillä taas iltavuoroon. Kaupan alalla työskentely on myös siitä mukavaa, että sitä voi tehdä esimerkiksi opiskelujen ohessa ja alalle työllistyy helposti myös ilman kyseisen alan koulutusta.

Huonompiakin puolia työstä toki löytyy.

Olen todennut, että asiakkaita on monenlaisia. Suurin osa on fiksuja lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka hoitavat asiat asiallisesti, vaikka kuitilla olisi joku väärä hinta tai väärä tuote. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös heitä, jotka kiihtyvät sekunnissa nollasta sataan, kun huomaavat jonkin virheen. Hyllyn reunassa on saattanut olla tuotteelle hinta 14,95 e ja kassa antaa samaiselle tuotteelle hinnaksi 20,95 e. Kyllä, kuusi euroa on iso heitto, mutta asia luonnollisesti korjataan. Sen kuuden euron takaisin saaminen ei vaadi huutamista naama punaisena tai kassamyyjän haukkumista, vaan se hoidetaan asiallisenkin huomautuksen jälkeen.

Toinen, ehkä vielä enemmän kylmiä väreitä aiheuttava, asiakasryhmä on humalassa olevat ihmiset. Okei, jos humalainen asiakas käyttäytyy moitteettomasti, niin ei ongelmaa, mutta auta armias, kun asiakas on umpikännissä ja tulee kassalle huutaen ja käsillään huitoen etsimään hukkaan mennyttä kassiaan. Kassia, jota ei todellisuudessa ole edes olemassa.

Kassatyöskentely on ajoittain myös melko yksitoikkoista, mikä koettelee omaa kärsivällisyyttäni. Jonkun on pakko istua kassalla, vaikka asiakkaita tipahtelisi viiden tai kymmenen minuutin välein ja useamman tunnin jälkeen se alkaa käydä vähän tylsäksi. Työ on ajoittain myös fyysisesti raskasta eikä oikein sovi esimerkiksi pahoista selkäongelmistä kärsiville.

Kaiken kaikkiaan, en ole katunut hetkeäkään sitä, että alunperin hakeuduin kauppaan harjoitteluun ja sitä kautta töihin. Kaikissa töissä on omat huonot puolensa ja niitä kyllä oppii kestämään. Kaupassa työskentely on opettanut mulle todella paljon ja avannut mun silmiä aivan älyttömästi. Kassalla työskentelemisen johdosta olen alkanut itse ostoksilla käydessäni kiinnittämään huomiota siihen, että jokaisella kauppareissulla tervehdin ja kiitän myyjää. Vaikka puhuisin puhelimessa tai juttelisin mukana olevan kaverini kanssa.

Nämä on tosiaan mun ajatuksia tämän työn hyvistä ja huonoista puolista. Jos teidän lukijoiden joukosta löytyy samaa työtä tekeviä, niin olisi hauskaa kuulla teidän näkemyksiänne työn hyvistä ja huonommista puolista! 🙂

nimmari

Loading Likes...

Kaukokaipuu

Mulla on viime vuosina ollut tapana matkustella vähintään muutaman vuoden välein. Edellisen kerran kävin ulkomailla reilu vuosi sitten toukokuun lopussa. Silloin matkustin Lontooseen. Sitä ennen olen käynyt mm. Gotlannissa, Norjassa ja Turkissa. Mukaan on mahtunut niin ranta- kuin kaupunkilomia sekä opiskeluihin liittyviä matkoja Comenius-projektien puitteissa.

Minulla ja mummillani on ollut jo pidemmän aikaa suunnitelmissa käydä jossain päin Eurooppaa. Alunperin tarkoituksena oli mennä Lontooseen, mutta Britannian tämän hetkisen tilanteen vuoksi olemme miettineet viime aikoina muita kohteita.

Koko kevään lukemisen ja töissä vietetyn kesän jälkeen olisi huippua päästä käymään jossain lomalla ennen opiskelujen alkua. Edellisestä reissusta ei ole periaatteessa kauaa, mutta se tuntuu silti ikuisuudelta. Loma muualla kuin tutussa ympäristössä piristää aivan eri tavalla ja itse ainakin nautin suuresti uusiin paikkoihin ja nähtävyyksiin tutustumisesta. Toki myös shoppailu on hauskaa, etenkin niissä liikkeissä, joita ei Suomesta löydy.

Tällä hetkellä haaveilen matkustamisesta esimerkiksi Saksaan, Unkariin, Italiaan tai Tshekkeihin. Myös Tukholmaan tutustuminen houkuttelisi minua erittäin paljon. Jännityksellä jään odottelemaan toteutuuko meidän suunnitelmat vai siirtyykö lomamatka edelleen johonkin tulevaisuuteen. Into lähtemiseen on kuitenkin erittäin kova.

Alla muutamia kuvia reissuiltani Lontooseen, Norjan Bergeniin ja Gotlantiin.

20150525_183427 20150526_220754 DSCF2018 DSCF3456

nimmari

Loading Likes...

Kuka minä olen?

 Lupasin esittelypostauksen, joten tässä tulee!

Moikka! Mun nimi on Cia, olen 20-vuotias opiskelija Oulusta. Opiskelin viime vuoden Jyväskylässä kemiaa ja tulevana syksynä on tarkoitus jatkaa opintoja biokemian parissa Oulussa. Ylioppilaaksi kirjoitin keväällä 2014.

Mä tykkään kirjoittamisesta ja se onkin pääsyy sille, että pidän blogia. Aiemmin olen kirjoittanut muutamaakin eri blogia, jotka ovat olleet tyyliltään hieman erilaisia kuin tämä. Kuten aiemmassa postauksessa totesin, tässä blogissa aion postailla mm. DIY-, ruuanlaitto ja leivontajuttuja ja juttuja opiskelijaelämästä. Toki mukaan mahtuu paljon muutakin. Kuulen mielelläni myös teidän lukijoiden postaustoiveita!

Pienen ikäni aikana olen ehtinyt harrastaa kaikennäköistä aina tanssista partioon ja käsityökerhosta pianonsoittoon. Näistä tanssi ja partio ei enää kuulu mun elämään, mutta käsityöt ja musiikki eri muodoissaan sitäkin enemmän. Myös urheilu on lähellä mun sydäntä, erityisesti salibandy ja kuntosali.

Luonteeltani olen iloinen, ystävällinen ja todella helposti innostuva. Jos saan jonkun idean, haluan toteuttaa sen heti. Odottaminen ei ole mua varten.. Toki kehitystä tämän suhteen on tapahtunut iän myötä!

Mä oon myöskin tosi aktiivinen ihminen ja tungen itseni mukaan kaikkeen mahdolliseen. Isostoiminta, oppilaskunnan hallitus, vapaaehtoistyöt mm. Ruka Nordicissa, Qstockissa.. Listaa voisi jatkaa ainakin vielä muutamalla rivillä. Olen sitä mieltä, että kokemukset kasvattaa ja lisäksi on ihan supersiistiä päästä kurkkaamaan erilaisten tapahtumien kulisseihin. Se on siistiä, vaikka puhelin soi keskellä yötä, kun sun avustama mäkihyppymaajoukkue ei löydä lentokenttäbussiaan klo 02.05 Rukan minimaalisesta keskustasta.

Olen myös someaddikti, kuten varmasti hyvin moni muukin “nykyajan nuori”. Somet täytyy tsekata vähintäänkin aamulla heti herätessä, töissä 12 minuutin tauon aikana, kotona töiden jälkeen ja illalla ennen nukkumaan menoa. Nämä siis vähintäänkin. Toki Instagram aukeaa ihan vahingossakin joka kerta kun puhelimen satun käteeni ottamaan.

Tällainen tyyppi siis löytyy ruudun tältä puolelta! Tervetuloa seuraamaan blogia, toivottavasti viihdytte. Ottakaa haltuun myös blogin somet, jotka löytyvät oikeasta sivupalkista. Niihin on luvassa päivityksiä aiempaa enemmän.

20160511_114808 1

nimmari

Loading Likes...

Uusi alku

Uudet alut on aina jännittäviä halusi sitä myöntää tai ei. Nyt on minun aikani aloittaa jälleen kerran jotain uutta. Uusi blogi jännittää, koska en voi vielä yhtään tietää mitä se tuo tullessaan.

Edelliset kaksi ja puoli vuotta kirjoitin Suuntana lääkis-blogia, joka löytyi myös täältä Stoorista. Kaksi ja puoli vuotta ja kolmesta hakukerrasta bloggaaminen oli kuitenkin tarpeeksi. Tästä eteenpäin haluan blogata jostain täysin muusta.

Toki opiskelu tulee varmasti olemaan isossa roolissa myös tässä blogissa, mutta lääkiksen hakuprosessista en aio enää blogata samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Aionko puhua tulevasta lukuprosessistani blogissa ollenkaan? Sitä en vielä tiedä. Se riippuu ihan fiiliksistäni. En aio tehdä asiasta itselleni samanlaista “velvollisuutta” kuin esimerkiksi tänä keväänä.

Mistä sitten aion tässä blogissa puhua? Opiskelijaelämästä ja asioista, joista pidän. Tulossa on muun muassa hyviksi kokemiani reseptejä, DIY-juttuja, haasteita ja paljon muuta. Ehkä uskaltaudun jopa kokeilemaan vloggausta, jota olen miettinyt jo pitkään.

Muutamia postauksia kerkesin tämän blogin puitteissa tehdä jo Blogspotin puolella, joten jos ne kiinnostaa, niin niitä pääsee lukemaan tästä. Tästä eteenpäin postaukset kuitenkin ilmestyvät tähän osoitteeseen.

Ensi kerralla luvassa tarkempaa esittelypostausta minusta, mikäli et ole aiempaa blogiani lukenut. Siihen saakka voitte tutustua sosiaalisiin medioihini, jotka löytyvät oikeasta sivupalkista!

Tervetuloa lukemaan CiaMes-blogia!

WhatsApp-Image-20160621 (17)

nimmari

Loading Likes...